Taide

orgaaninen muoto alkaa etsiä mekaanisia liikeratoja, ne kertovat tekijansa kehi-tysvaiheesta kohti geometri-sia käsitteitä. Yhdessä jo aikaisemmin paikalle sijoite-tun Matti Kujasalon musta-valkoisen teräskonstruktion kanssa teokset muodostaisi-vat oivallisen alun veistos-puistolle. Den Arendilla, joka on suunnitellut Hollan-tiin mittavia ympäristöteok-sia, on työn allia suunnitelma Suvantorannan kohentami-seksi. Siinä puuistutukset, rakennettu ranta ja vesi näyttelevät pääroolia.
Taiteilijalaadultaan den Arend on tutkiva ja pitkajan-nitteinen. Tähän ominaisuu-teen yhdistyy vankka käsi-työtaito ja tarkka materiaali-tuntemus. Hanen varhaiset pronssinsa muistuttavat luita, niveliä tai satulanmuo-toisia pintoja, ja olihan den Arend tutustunut Henry Mooreen Italiassa 1970. Mutta jo aiemmin osoittau-tui etta taiteilijan suunta on geometrinen abstraktio ja avoin muoto. Den Arendin nayttely soljuu eteenpäin
kronologisesti museon tiloissa välittäen taiteilijan johdonmukaisen kehityslin-jan. Orgaaniset muodot vaihtuvat avaruusgeometri-siin ja konstruktiivisiin sar-joihin. Taiteilijan mittakaa-vallinen muuntelu on vaiva-tonta, hän liikkuu miniatyyri-kompostioista laajoihin ympäristöprojekteihin. Samalla den Arendin teok-sissa ei useinkaan ole alkua tai loppua, etu- taitakapuol-ta, ne voidaan asettaa esille missä asennossa tahansa. Aika-ajoin den Arend viittaa tuoreella ja henkilökohtai-sella tavallaan hollantilaisen neoplastisismin traditioon. Muunmuassa hanen suunnit-telemansa huonekalut, joissa rajankäynti käyttöesineen ja veistoksen välilä on häilyvä, kuuluvat tähän perintee-seen.
Lähes sadan teoksen kokoelmassaan tekijä liikkuu luontevasti materiaalista toiseen, kuten tämän tyyppi-sen taiteen piirissä on tapa-na operoida. Teräksen ja pronssin lisäksi töiden mate-riaaleina on marmori, lasi,
alumiini, emaloitu teräs ja vaneri. Kesäisin den Arend työskentelee Suomen Lapis-sa, puu materiaalinaan. Han esittelee myös maalauksia ja litografioiita. Teräksestä valmistuvat avaruutta hah-mottavat konstruktiot, niissä dynaamiset ja näky-mättömät voimaviivat rikko-vat ttasapainoa ja staattisiin veistoksiin syntyy vahva liike. Maalatuissa teräspelti-veistoksissaan den Arend tutkii taitoksin ja kaarimuo-doin syntynyttä ääriviivaa, sisä- ja ulkotilan yhteisvaiku-tusta, lepoa ja liikettä. Useinkaan viiva ei pysähdy, vaan palaa takaisin omalle radalleen.
Den Arend on opiskel-lut ja asunut suuren osan elämästään Yhdysvalloissa, han on tavallaan ottanut etäisyyttä kotimaahansa. Näin maalattujen teräsveis-tosten avautuvat kaarimuo-dot heijastavat vaikkapa Ellsworth Kellyn kolmiulot-