Land art and site specific sculpture - land art uses the environment and its scale as its material. Concrete art is expressed in material itself with which the artist introduces her non-representational objective. Public art can be viewed and accessed by observers.
click the images for next

sculpture by Lucien den Arend - HOME

cv | works | sculptures | site specific | environmental | land art | architectural | publications | exhibitions | symposia/lectures | cities | encounters | accounts

Taide

PUBLICATIONS

Lucien den Arend

Kritiikkiä

Katsauksia

Liike ja Pysähdys
maisemassa

Lucien den Arend
Kajaanin taidemuseossa
kesällä 1995


OnOn n n hämmentävää löytää viime kesän näyttelyiden helmi Kajaanin taidemuseos-ta. Hollantilaisen kuvanveis-täjän Lucien den Arendin (s. 1943) retröspektiivinen nayttely 1965 - 1995 kasvaa eurooppalaisen modernis-min älyllisestä traditiosta ja sivuaa osin amerikkalaisen minimalismin perintoa.
Itse Kajaanin kantakau-punki on monien suomalais-ten asutuskeskusten tavoin surullinen muistomerkki kaupunkikuvan hajoamisesta ja ympäristön rappiosta lähimenneisyydessämme. Engelin hieno puinen raati-huone, jossa taidemuseon toimistotilat sijaitsevat, tosin kertoo etta olemme melko vanhassa kaupungissa. Muse-on näyttellytilat ovat entises-sä 30 -luvun funkkistyylises-
sä poliisilaitoksen talossa. Tämä arkkitehti Eino Pitkä-sen suunniittelema puhdas ja samalla tiloiltaan vaihteleva rakennus, sekä muutama muu hanen funktionalisimia edustava työnsä ovat viimei-siä kestäviä nikamia kaupun-kirakenteen selkärangassa.
Den Arendin monipuo-linen ja rikas näyttelykoko-naisuus osoittaa tekijansa oivaltavaa tilan ja tilanteen tajua hanen asettaessaan teoksensa vuoropuheluun museon huonetilojen kans-sa. Myos ulkotiloihin sjoite-tut veistokset käytävät kes-kustelua ympariston kesken. Kookkaat corten-teräksestä hitsatut taitokset ja kaari-muodot virittävät museon sisäpihan hitaan rytmikkää-seen poljentoon. Kauniin ruosteenpunertaviksi pati-noituneet teräsabstratktiot 70- ja 80-lukujen vaihteesta, Kruununpuodinmäellä, kir-jaston edustalla vaikuttavat sijoituspaikalleen kasvaneil-ta. Suvantorantaan den Arend on sijoittanut kaksi kookasta pronssia 70-luvun alusta. Näissä veistoksissa.


 

orgaaninen muoto alkaa etsiä mekaanisia liikeratoja, ne kertovat tekijansa kehi-tysvaiheesta kohti geometri-sia käsitteitä. Yhdessä jo aikaisemmin paikalle sijoite-tun Matti Kujasalon musta-valkoisen teräskonstruktion kanssa teokset muodostaisi-vat oivallisen alun veistos-puistolle. Den Arendilla, joka on suunnitellut Hollan-tiin mittavia ympäristöteok-sia, on työn allia suunnitelma Suvantorannan kohentami-seksi. Siinä puuistutukset, rakennettu ranta ja vesi näyttelevät pääroolia.
Taiteilijalaadultaan den Arend on tutkiva ja pitkajan-nitteinen. Tähän ominaisuu-teen yhdistyy vankka käsi-työtaito ja tarkka materiaali-tuntemus. Hanen varhaiset pronssinsa muistuttavat luita, niveliä tai satulanmuo-toisia pintoja, ja olihan den Arend tutustunut Henry Mooreen Italiassa 1970. Mutta jo aiemmin osoittau-tui etta taiteilijan suunta on geometrinen abstraktio ja avoin muoto. Den Arendin nayttely soljuu eteenpäin
kronologisesti museon tiloissa välittäen taiteilijan johdonmukaisen kehityslin-jan. Orgaaniset muodot vaihtuvat avaruusgeometri-siin ja konstruktiivisiin sar-joihin. Taiteilijan mittakaa-vallinen muuntelu on vaiva-tonta, hän liikkuu miniatyyri-kompostioista laajoihin ympäristöprojekteihin. Samalla den Arendin teok-sissa ei useinkaan ole alkua tai loppua, etu- taitakapuol-ta, ne voidaan asettaa esille missä asennossa tahansa. Aika-ajoin den Arend viittaa tuoreella ja henkilökohtai-sella tavallaan hollantilaisen neoplastisismin traditioon. Muunmuassa hanen suunnit-telemansa huonekalut, joissa rajankäynti käyttöesineen ja veistoksen välilä on häilyvä, kuuluvat tähän perintee-seen.
Lähes sadan teoksen kokoelmassaan tekijä liikkuu luontevasti materiaalista toiseen, kuten tämän tyyppi-sen taiteen piirissä on tapa-na operoida. Teräksen ja pronssin lisäksi töiden mate-riaaleina on marmori, lasi,
alumiini, emaloitu teräs ja vaneri. Kesäisin den Arend työskentelee Suomen Lapis-sa, puu materiaalinaan. Han esittelee myös maalauksia ja litografioiita. Teräksestä valmistuvat avaruutta hah-mottavat konstruktiot, niissä dynaamiset ja näky-mättömät voimaviivat rikko-vat ttasapainoa ja staattisiin veistoksiin syntyy vahva liike. Maalatuissa teräspelti-veistoksissaan den Arend tutkii taitoksin ja kaarimuo-doin syntynyttä ääriviivaa, sisä- ja ulkotilan yhteisvaiku-tusta, lepoa ja liikettä. Useinkaan viiva ei pysähdy, vaan palaa takaisin omalle radalleen.
Den Arend on opiskel-lut ja asunut suuren osan elämästään Yhdysvalloissa, han on tavallaan ottanut etäisyyttä kotimaahansa. Näin maalattujen teräsveis-tosten avautuvat kaarimuo-dot heijastavat vaikkapa Ellsworth Kellyn kolmiulot-

Lucien den Arend: Gothic, 1981, teras

 


teisia töitä, tai toisaalta hanen ymparistoteoksissaan on amerikkalaisen suurpiir-teinen ote. Kun den Arend työskennellessään kieltää tunteen lasnaolon herattavat hanen teoksensa katsojan mielessä erityisen tunne-elämyksen. Näyttelykoko-naisuuden voi samalla kokea esityksenä, silmän musiikki-na. Den Arendin hyveinä ovat ideakeskeisyys, raken-teellisuus ja puhtaus — nan seuraa matemaattisia lain-alaisuuksia. Veistosten tasot ja kaaret, epäsäännölliset liikeradat, vauhti ja pysähdys puhuttelevat katsojaa hiljai-sesti.
Hollannin litteä maa on kulttuurimaisemaa, jossa ihmiskäden jälki näkyy kaik-kialla. Kun maiseman erityis-piireinä on mereltä vallattu maa, kanavat ja patoraken-nelmat, tuntuu luontevalta että den Arend on omista-
nut suuren osan työstään ympäristötaiteelle. Hanen ymparistoteoksissaan ihmi-sen työstämät rakenteet yhdistyvät luonnonmuotoi-hin. Nämä teokset ovat samalla luontoa kunnioitta-via ja ne liittyvät hollantilai-sen kultturitradition ketjuun - niihin tulee kuitenkin sisäl-tyä aina jotain odottamaton-ta. Suunnittelemissaan tien-varsien meluaidoissa den Arend ottaa ensisijaisesti huomioon vauhdin aikaan-saaman lyhennyksen. Mat-kustaja on liikkuva havain-noitsija, joten tekijä venyttää sommittelun skaalaa. Joissa-kin maisemateoksissaan den Arend sijoittaa puuistutuk-set terävässä kulmassa tie-linjaan nähden. Pienellä muutoksella aikaansaadaan suuri vaikutus staattisessa maisemassa.

Vuosina 1982 - 1985 den Arend rakentaa Barendrechtin kaupungin sadeve-sialtaaseen 30 x 30 metrin suuruisen neliönmuotoisen saaren. Maahan istutetaan tasaisin välimatkoin pajupui-ta, jotka latvotaan kolmen vuoden välein.
 Kahdentoista
ja puolen vuoden valein rungot kalkitaan hollantilai-sen pajukultturin mukaisesti valkoisiksi. Puiden tullessa liian vanhoiksi ne korvataan uusilla. Den Arend omistaa teoksensa Pieter Janszoon Saenredamille, 1600-luvun taidemaalarille, joka kuvasi kirkkojen valkoisia interiöö-rejä. Täysi-ikäisiksi tultuaan puiden runkoja muodosta-ma pilaristo assosioituu näissä maalauksissa esiinty-viin sisätiloihin.
80-luvun puolivälissä Rotterdamin Marconipleinil-le nousee yhdeksän metriä korkea betoniveistos. Se koostuu kolmesta seitsemän ja puolimetrisestä, kahden-kymmenen senttimetrin paksuisesta levystä, jotka seisovat kärjillään ja nojaavat . toisiinsa. Teosta ympäröivät Skidmore, Owings ja Mer-ryl-toimiston suunnittelemat tornitalot, sekä J.J.P. Oudin 20-luvun asuinrakennukset. Veistos on tiiviissä vuoropu-
Lucien den Arend: Monolineas Section I, puu ja polyester.
helussa arkkitehtuuriin, liikenteen ja kaupungin infrastruktuurin kanssa.
Vuonna 1986 valmistuu vedeltä vallatulle maalle, aivan tasaiselle, kuivatetulle ja padotulle marskimaalle maisemateos: "homage to El Lissitzky. Teos on 180 metria pitkä, puoliympyrän muotoinen loivasti nouseva maavalli, joka korkeimmalta kohdaltaan on 7,5 metrin korkuinen. Nousevan muo-don, vallin huippukohdalla lepää laaja punainen laatta.
Suunnittelukuvat ja illustraatiot den Arendin maisemateoksia varten on kauniisti piirrettyjä, niistä huomaa hanen tutkineen tarkoin töiden sijaintipaikko-jen tarjoamat mahdollisuu-det. Ympäristötaide on tavallaan demokraattista, se on kaiken aikaa koettavaa ja elää päivittäin ihmisen mu-kana.
Kajaanin taidemuseota on syytä onnitella hienosta näyttelystä. Katseemme kiinnittyvät pohjoisen muse-on tulevaan näyttelyohjel-maan.

Jorma Hautala

Lucien den Arend: Perpendicular planes, Rotterdam, 1983-86, betoni.


 
back to publications


3D anaglyph photographs of my sculpture
works©author: Lucien den Arend
© 1998/2016 denarend.com Google
this site was developed by DutchDeltaDesign
Penttilä
Seppäläntie 860  51200 Kangasniemi Finland
telephone +358 (0)44 264 12 12
 vCard Lucien den Arend - Qr code
HOME
new on this site
vantablack
use my translucent backgrounds of different opacity and color