Land art and site specific sculpture - land art uses the environment and its scale as its material. Concrete art is expressed in material itself with which the artist introduces her non-representational objective. Public art can be viewed and accessed by observers.
click the images for next

sculpture by Lucien den Arend - HOME

cv | works | sculptures | site specific | environmental | land art | architectural | publications | exhibitions | symposia/lectures | cities | encounters | accounts
PUBLICATIONS

Etelä Saimaa 4.6.2008
Kantri & Urbaani
Lappeenranta Finland

Kuva: Marleena Liikkanen - Lucien den Arend kertoo suomalaisten tulevan juttelemaan ympäristötaiteesta avoimemmin mielin kuin hollantilaiset, joiden kommenttina usein on: minäkin osaan tehdä tuollaisen. Suomalaiset sen sijaan kertovat, etteivät ymmärrä teosta mutta että se on mielecircumstantial demarcation, urban oasis

"Lucien den Arend kertoo suomalaisten tulevan juttelemaan ympäristötaiteesta avoimemmin mielin kuin hollantilaiset, joiden kommenttina usein on: minäkin osaan tehdä tuollaisen. Suomalaiset sen sijaan kertovat, etteivät ymmärrä teosta mutta että se on miele
Kuva: Marleena Liikkanen

Tein minä rivit pajupuusta
4.6. 04:00

Ympäristötaiteilija Lucien den Arend haluaa teostensa erottuvan ympäristöstä, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus havaita ne ja miettiä niiden olemusta.
LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Pappilanpellolla neljä miestä kaivaa kuoppia. He pystyttävät tämän kesän Kantri&Urbaani-näyttelyn ensimmäistä teosta.

Taide voi olla joskus hikistä hommaa - varsinkin näin kivisellä pellolla.

Hollantilainen, Suomessa viisi vuotta asunut Lucien den Arend on yksi seitsemästä Kantrin&Urbaanin taiteilijasta. Hän ei ollut nähnyt Pappilanpeltoa ennen sunnuntaita kuin kuvissa.

- Ne ovat kamalia ajatuksia, joita taiteilijan päässä liikkuu, kun hän tulee ensimmäistä kertaa paikalle, den Arend nauraa.

Pakollisten mitä-ihmettä-minä-täällä-teen kauhistelujen jälkeen alkaa ajatustyö, joka den Arendin mielestä vie suurimman osan taiteilijan ajasta.

- Suunnittelun jälkeen olen kuin impressionistinen maalari: teos syntyy samalla kun teen sitä.

- En kuitenkaan jätä mitään sattumanvaraan, haluan ymmärtää kaiken mitä teen ja haluan, että työstäni näkyy työstäminen. Siksikin työni ovat geometrisesti ja matemaattisesti aina tarkkoja, tavoitteena on muodon matemaattinen puhtaus, den Arend kertoo.

Pihaton edustalla oleva kosteikko ei ole tällä hetkellä märimmillään, mutta den Arendille se näyttäytyy keitaana.

- Halusin merkitä, rajata tätä keidasta pystyttämällä sen ympärille kaksi suoraa pajuriviä, jotka ovat 90 asteen kulmassa suhteessa toisiinsa.

Pajut ovat hopea- ja valkopajuja, ja yhdessä rivissä on vain yhtä lajia. Rivit eivät tämän vuoksi ala samasta pisteestä: den Arend halusi rivillisen valko- ja rivillisen hopeapajuja.

- Pajut on kaadettu kuukausi sitten Haukivuorella, mistä lähtien ne ovat olleet vedessä ja nyt ne istutetaan kosteaan maahan. Toivon mukaan ne alkavat kasvaa, pieniä versoja niissä jo on, koska ne ovat olleet vedessä.

Den Arendin käyttämä materiaali on supisuomalaisessa maaperässä kasvanutta, mutta niitä työstetään kuin hollantilaisia pajuja.

- Hollannissa pajua kasvatetaan esimerkiksi käsityöläisten materiaaliksi niin, että tietyn rajan alta karsitaan kaikki oksat ja kasvamaan jätetään vain puun yläosan oksat. Ennen pitkää ne muodostavat eräänlaisen nutturan. Parin-kolmen vuoden jälkeen käsittely uusitaan.

Den Arend ei tiedä, miten nopeasti pajut Suomessa tällä tyylillä hoidettuna kasvavat. Tai saavatko hänen istuttamansa pajut jäädä paikoilleen vielä näyttelyn jälkeen ja onko niitä ketään hoitamassa.

- Toivoisin, että puut saisivat olla tässä ainakin seuraavaan Kantri&Urbaaniin asti. Osa ympäristötaideteoksistani on hyvinkin pitkäikäisiä.

Den Arend ei koskaan piilottele ympäristöteoksiaan vaan haluaa niiden erottuvan ympäristöstään.

- Perusajatukseni on, että tuon luontoa arkkitehtuuriin ja arkkitehtuuria luontoon. Kaupunkiympäristössä käytän luontoa arkkitehtuurin muotojen seassa ja luonnossa käytän arkkitehtuurin muotoja.

- Haluan, että paikalle tulleet ihmiset huomaavat teokset ja ihmettelevät niitä - laittavat aivonsa liikkeelle ja tarkastelevat ympäristöään uudella tavalla.

Pappilanpellon pajurivien suora kulma on suoraan ympäristön arkkitehtuurista: linjat kulkevat Pehtoorin tuvan ja Pihaton gallerian seinien mukaan. Mutta materiaali on luonnosta.

- Tämä yhdistää orgaanisen, elollisen kasvin ja matemaattisen yhtälön, den Arend selvittää.

Lucien den Arend

Kuvanveistäjä, kuuluu eurooppalaisten konkretistien ydinjoukkoon ja on merkittävä ympäristötaiteilija
Aloitti taideopinnot 1960-luvulla Kaliforniassa,
Valmistui piirustuksen opettajaksi Hollannissa 1969, minkä jälkeen opiskeli Rotterdamin taideakatemiassa kuvanveistoa. Opettanut kuvanveistoa Amsterdamissa ja Haagissa
Ensimmäinen ympäristötaideteos 1960-luvulla
Hollannissa tehnyt jopa maantiesillan ja kokonaisen saaren käsittäviä teoksia
Suomessa töitä on Kemijärvellä ja Vaasassa
Hollannin Kuvanveistäjäliiton sihteerinä 1979-1983 ja 1992 sekä puheenjohtajana 1984-1985.
Kotisivuilla www.denarend.com kuvia lukuisista töistä"

from Etelä Saimaa 4.6.2008

back to exhibitions 2000-2010
see also cities - Lappeenranta


search this site

3D anaglyph photographs of my sculpture
works©author: Lucien den Arend
© 1998/present denarend.com Google
this site was developed by DutchDeltaDesign
Penttilä
Seppäläntie 860  51200 Kangasniemi Finland
telephone +358 (0)44 264 12 12
 vCard Lucien den Arend - Qr code
HOME
new on this site
vantablack
use my translucent backgrounds of different opacity and color