cv | works | sculptures | site specific | environmental | land art | architectural | publications | exhibitions | symposia/lectures | cities | encounters | accounts
PUBLICATIONSEtelä Saimaa 4.6.2008
Kantri & Urbaani
Lappeenranta Finland
circumstantial demarcation, urban oasis
"Lucien den Arend kertoo suomalaisten tulevan juttelemaan ympäristötaiteesta
avoimemmin mielin kuin hollantilaiset, joiden kommenttina usein on:
minäkin osaan tehdä tuollaisen. Suomalaiset sen sijaan kertovat, etteivät
ymmärrä teosta mutta että se on miele
Kuva: Marleena Liikkanen
Tein minä rivit pajupuusta
4.6. 04:00
Ympäristötaiteilija Lucien den Arend haluaa teostensa erottuvan ympäristöstä,
jotta ihmisillä olisi mahdollisuus havaita ne ja miettiä niiden olemusta.
LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANTA. Pappilanpellolla neljä miestä kaivaa kuoppia. He pystyttävät
tämän kesän Kantri&Urbaani-näyttelyn ensimmäistä teosta.
Taide voi olla joskus hikistä hommaa - varsinkin näin kivisellä pellolla.
Hollantilainen, Suomessa viisi vuotta asunut Lucien den Arend on yksi
seitsemästä Kantrin&Urbaanin taiteilijasta. Hän ei ollut nähnyt Pappilanpeltoa
ennen sunnuntaita kuin kuvissa.
- Ne ovat kamalia ajatuksia, joita taiteilijan päässä liikkuu, kun hän
tulee ensimmäistä kertaa paikalle, den Arend nauraa.
Pakollisten mitä-ihmettä-minä-täällä-teen kauhistelujen jälkeen alkaa
ajatustyö, joka den Arendin mielestä vie suurimman osan taiteilijan
ajasta.
- Suunnittelun jälkeen olen kuin impressionistinen maalari: teos syntyy
samalla kun teen sitä.
- En kuitenkaan jätä mitään sattumanvaraan, haluan ymmärtää kaiken mitä
teen ja haluan, että työstäni näkyy työstäminen. Siksikin työni ovat
geometrisesti ja matemaattisesti aina tarkkoja, tavoitteena on muodon
matemaattinen puhtaus, den Arend kertoo.
Pihaton edustalla oleva kosteikko ei ole tällä hetkellä märimmillään,
mutta den Arendille se näyttäytyy keitaana.
- Halusin merkitä, rajata tätä keidasta pystyttämällä sen ympärille
kaksi suoraa pajuriviä, jotka ovat 90 asteen kulmassa suhteessa toisiinsa.
Pajut ovat hopea- ja valkopajuja, ja yhdessä rivissä on vain yhtä lajia.
Rivit eivät tämän vuoksi ala samasta pisteestä: den Arend halusi rivillisen
valko- ja rivillisen hopeapajuja.
- Pajut on kaadettu kuukausi sitten Haukivuorella, mistä lähtien ne
ovat olleet vedessä ja nyt ne istutetaan kosteaan maahan. Toivon mukaan
ne alkavat kasvaa, pieniä versoja niissä jo on, koska ne ovat olleet
vedessä.
Den Arendin käyttämä materiaali on supisuomalaisessa maaperässä kasvanutta,
mutta niitä työstetään kuin hollantilaisia pajuja.
- Hollannissa pajua kasvatetaan esimerkiksi käsityöläisten materiaaliksi
niin, että tietyn rajan alta karsitaan kaikki oksat ja kasvamaan jätetään
vain puun yläosan oksat. Ennen pitkää ne muodostavat eräänlaisen nutturan.
Parin-kolmen vuoden jälkeen käsittely uusitaan.
Den Arend ei tiedä, miten nopeasti pajut Suomessa tällä tyylillä hoidettuna
kasvavat. Tai saavatko hänen istuttamansa pajut jäädä paikoilleen vielä
näyttelyn jälkeen ja onko niitä ketään hoitamassa.
- Toivoisin, että puut saisivat olla tässä ainakin seuraavaan Kantri&Urbaaniin
asti. Osa ympäristötaideteoksistani on hyvinkin pitkäikäisiä.
Den Arend ei koskaan piilottele ympäristöteoksiaan vaan haluaa niiden
erottuvan ympäristöstään.
- Perusajatukseni on, että tuon luontoa arkkitehtuuriin ja arkkitehtuuria
luontoon. Kaupunkiympäristössä käytän luontoa arkkitehtuurin muotojen
seassa ja luonnossa käytän arkkitehtuurin muotoja.
- Haluan, että paikalle tulleet ihmiset huomaavat teokset ja ihmettelevät
niitä - laittavat aivonsa liikkeelle ja tarkastelevat ympäristöään uudella
tavalla.
Pappilanpellon pajurivien suora kulma on suoraan ympäristön arkkitehtuurista:
linjat kulkevat Pehtoorin tuvan ja Pihaton gallerian seinien mukaan.
Mutta materiaali on luonnosta.
- Tämä yhdistää orgaanisen, elollisen kasvin ja matemaattisen yhtälön,
den Arend selvittää.
Lucien den Arend
Kuvanveistäjä, kuuluu eurooppalaisten konkretistien ydinjoukkoon
ja on merkittävä ympäristötaiteilija
Aloitti taideopinnot 1960-luvulla Kaliforniassa,
Valmistui piirustuksen opettajaksi Hollannissa 1969, minkä jälkeen opiskeli
Rotterdamin taideakatemiassa kuvanveistoa. Opettanut kuvanveistoa Amsterdamissa
ja Haagissa
Ensimmäinen ympäristötaideteos 1960-luvulla
Hollannissa tehnyt jopa maantiesillan ja kokonaisen saaren käsittäviä
teoksia
Suomessa töitä on Kemijärvellä ja Vaasassa
Hollannin Kuvanveistäjäliiton sihteerinä 1979-1983 ja 1992 sekä puheenjohtajana
1984-1985.
Kotisivuilla www.denarend.com kuvia lukuisista töistä"
from Etelä Saimaa 4.6.2008
back to exhibitions
2000-2010
see also cities - Lappeenranta